Polttarit - jalkahoito ja hemmottelua, part 2

No niin, polttareiden kakkososa, silvublee!

Paloasemalta tosiaan poikkesimme lähipubiin, joka oli samalla lähes koko porukan entinen työpaikka! Morjestimme samalla uuden omistajan ja vaihdoimme kuulumisia.

Seuraavaksi suuntasimme erään polttariseurueen jäsenen kesäviettopaikkaan.
Siellä M:n mies oli jo lämmittänyt meille saunan ja paljun ja laittanut grillin tulille!
En todellakaan pidä mökkeilystä, vuorokautta kauempaa minua ei saa mökillä viihtymään, mutta tuolla olisin viihtynyt pidempäänkin, kiitos hyvän seuran!

Olin Kaasozillan pyynnöstä laatinut polttariseurueelle visailun, jossa oli siis kysymyksiä morsiamesta. Visan tekeminen oli hauskaa ja vastauksien tarkistaminen myös!
Hyvin minut tunnettiin, vaikka kysymykset olivat elämäni alkumetreiltä tähän päivään asti.
Kysyin mm. kuka on keksinyt lempinimeni ja mikä minusta tulee isona.
Oli kyllä hauska keksintö!

Saimme syödäksemme todella hyvää lohta ja ihania salaattejakin oli väkerretty, kiitos kaikille, kyllä napa ruskasi!
Seuraavaksi siirryimme saunaan ja paljuun. En tiedä kuinka kauan olimme mökillä, minulta kun oli viety kännykkä jo aamulla.

Saunomisen jälkeen pakkauduimme taas Volkkariin ja huikkasimme heipat saunan lämmittäjille ja nokka toiselle puolelle Huittiskylää. Kävimme Kaasozillan kotona, jätimme enimmät tavarat matkasta ja sain luvan meikata ja laittaa hiukset. No en jaksanut hirveästi naamaani sutia ja hiuksetkin on toivottomat, joten annoin olla ja tälläsin tiaran päähän. Sillä aikaa Kaasozilla oli täräyttänyt meille mansikkamargariitat! Niihin oli kyllä vähän lorahtanut viinaksia enemmän, mutta hyviä oli!
Join myös L:n margariitan, ettei mene haaskuun!

Sitten lähdimme metsäteitä pitkin kohti Turkua.
Meillä oli pöytävaraus Haraldissa. Siellä oli toinenkin polttariseurue ja kolmaskin tuli illan mittaan.
Saimme aivan ihanan tarjoilijan, joka oli luonteensa puolesta meille juuri sopiva!
Meille oli varattu myös viikinkikypärät ja minulla oli ongelma saada tiara pysymään kypärän kanssa samaan aikaan päässä. Mutta nyt täytyy sanoa, että hiton hyvä palvelu tuolla, tarjoilija toi jesaria ja teippasi tiaran kiinni kypärääni! Mahtavaa asiakaspalvelua!

Otimme kuohuvaa ja sitten tilasimme ruuat. Otin jotain lohta, niin kuin aina ja se oli kyllä hyvää. Niin kuin aina, en ole vielä pahaa lohta syönyt. :)
Osa söi myös jälkiruuan ja sitten olimme menossa vessaan (jollain taisi olla piilopullo mukana...), mutta tarjoilija pysäytti meidät ja käski kaikki takaisin pöytään.
Sitten hän poistui ja palasi mukanaan tarjotin ja miekka ja ilmoitti, että seurueemme ei poistu, ennen kuin yksi meistä on lyöty viikingiksi!

Arvatenkin homma lankesi minulle. Sain eteeni tarjottimen, jossa oli pienen pieni pala jotakin lihaa ja pieni saviruukku jotakin kirkasta nestettä.
Seuraavaksi tarjoilija kertoi tarinan siitä, miten se haikala, josta palanen oli siis edessäni, oli muhinut ties missä maanpovessa ja kevätauringossa - ja siltä se haisikin!
Se minun pitäisi syödä, saan pureskella max 12 kertaa ja sitten pitää olla suun tyhjä ja perään sitten tuliliemi.

Jesjep. Nakkasin kalanpalan kitusiini, puraisin kolme kertaa ja nielaisin. Ei paha. Ei maistunut oikein miltään tai sitten en maistellut...
"Tuliliemi" oli niin epäilyttävän oloista, että en edes uskaltanut haistaa sitä.
"Siitä sitten otat maistiaisia ja kaikki on juotava." -tarjoilija yllytti.
Kumosin koko litkun kerralla ja onneksi tein niin, se poltti ja maistui ihan hirveälle! Ei olis kyllä mennyt "maistelemalla" alas.
"Jaahas, teillä on vähän reippaamman oloinen morsian, se oli sitten pontikkaa."
Hyi hitto!

No, sain todistuksen siitä että olen viikinki ja otettiin tarjoilijan kanssa kuva.
Sitten hän laskikin meidät Turun yöhön.
Hortoilimme auton kautta, yksi polttariseurueen jäsen lähti kotiin ja me loput suunnistimme johonkin baariin. Älkää kysykö mikä baari ja missä päin, tiedän vain, että olimme Turussa...

Hoipuimme takaisin autolle, kun baari meni kiinni ja sitten kohti kotia.
Puolet porukasta nukkui ja autoon syttyi öljyvalo. Nice.
Pysähdyimme Auran Shellillä vessatauolla. Olin juossut jo tuntitolkulla ilman kenkiä ja astuin pihalla purkkaan. Kukaan muu ei tajunnut mitä hauskaa siinä oli, kun kikatin asiaa hysteerisesti, kaikkein vähiten Shellin myyjäraukat.

Jäin Kaasozillalle yöksi ja aamulla hän laittoi minulle ja toiselle yökylään jääneelle ihanan brunssin!
Siitä sitten kotiin puolen päivän jälkeen, eikä ollut edes krapulaa!

Kiitos tytöt aivan ihanasta päivästä!
En olisi koskaan uskonut, että järjestätte noin monipuolisen ja mahtavan päivän. Oli oikeasti kivaa tekemistä ja silti sitä rentoa yhdessäoloa. Polttarit olivat aivan minun näköiseni ja nämä aktiviteetit pesivät oikeasti kasvohoidot ja manikyyrit mennen tullen!
KIITOS!