Ensimmäinen hiepaeva!

Olen ollut myös muista blogeista havaitsevinani pientä kesän aikaista nyykähdystä.
Loppukevät ja kesä olivat niin kiireisiä koulun näyttöjen ja töiden kanssa, että en ole ehtinyt paljoakaan koneella istumaan.

Onneksi arki kuitenkin kolkuttelee ovella ja ehdin varmaan tässä loppuvuoden aikana käymään häät lopullisesti läpi.

Mutta tiedättekö, tänään on meidän hääpäivä!
Ihan käsittämätöntä. En ole ihan varma onko tämä paperi- vai pumpulihääpäivä, kun molempia käytetään. Olisiko nimien keksijä nyt voinut vaan päättää!?!
Koska arki lyö kasvoille, emmekä tänään juurikaan toisiamme edes nää, koska mies lähti jo seiskaan töihin ja minä olen iltavuorossa metsässä, niin kävimme viikonloppuna vähän seilaamassa Gracella ja juhlistamassa hääpäiväämme.

Kiitos rakkaalle aviomiehelleni, että olet jaksanut minua taas vuoden katsella. ♥

Ja ne muutama lukijani siellä ruudun toisella puolella; kiitos että olette siellä vielä. ♥
Mukavaa loppukesää kaikille, yritän palailla mahdollisimman pian. :)

M♥J: Hääbändi

Kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopio!

Tiesin oikeastaan heti alusta asti, että mikä bändi meille tulee soittamaan häihin.
(Jouduin haikein mielin hautaamaan unelmani Playasta sen olessa niin kallis. Eivätkä nämä pojat suostuneet pukemaan nahkahousuja ja soittamaan Rammstein-covereita. Noh, ensi kerralla sitten. )

Cosmos on Huittislainen kahden miehen yhtye, joka keikkailee niin juhlissa, ravintoloissa, kuin isoilla tanssipaikoillakin.

Pojat soittavat perinteistä tanssimusiikkia, eivätkä mitään rytkettä.
Olen sen verran tansseissa joskus käyneenä todennut, että on erilaisia humppayhtyeitä.
Minun vanhempieni ikäpolvi suosii näitä perinteistä musiikkia soittavia ja oma ikäryhmäni ja nuoremmat sitten näitä Neljän Suoraa yms. Aivan erilaisia tanssia. Kuulemma.
Ja koska suurinosa vieraistamme edusti varttuneempaa ikäryhmää ja humppabändi piti ottaa heitä varten, niin tottakai kuuntelimme toiveita.

Ja ihan mielettömän hyvän valinnan teimme!
Tanssilattia oli täynnä ensitahdeista lähtien, bändi sai kiitosta vierailta ja vieraat saivat kiitosta bändiltä, kun ovat niin kovia tanssimaan!

Oma sukuni onkin, siinä vanha nuortuu ja kihti lakkaa vaivaamasta, kun tanssit polkaistaan käyntiin!
Ja kyllä sieltä sulhasen puoleltakin reippaasti lattialle tultiin. Hyvä, että oli kivaa. :)

Pojat soittivat ainakin kaksi, voi olla että jopa kolme settiä, en oikein pysynyt laskuissa...
Lauloivat oman nimikkotangoni, olivat kärsivällisiä, koska samalla lavalla oli myös DJ ja flamencoporukka ja auttoivat vetoketjun kanssa.

Kiitos pojat! Saanko varata teidät jo 10-vuotis hääjuhlaan soittamaan?

Kiinnostuitko? Pojilla ei ole koti/facesivua, mutta laita spostiin viestiä, niin luovutan yhteystiedot.

M♥J: Hääbaari

 Postauksen kuvat © Mika Peltomaa Photography

Mitä meidän hääbaarista ei saanut, sitä ei tarvittu!

Kahden holillisen ja yhden holittoman boolin lisäksi tiskiltä pysyi tilaamaan mm. Jekkubatteryä, Virtasta, kossua lähes millä vaan, rommikolaa, viskiä... jne.

Meillä oli aivan ihana baarimikko, joka toi myös apukädet tullessaan ja tytöt hoitivat kyllä homman kotiin!

Tölkit olivat sinkkiastioissa ja olin etukäteen tuskaillut jääpalojen kanssa. Astioissa oli pohjalla maitotölkkeihin jäädytettyjä jääpaloja. Ihana baarimikkomme ratkaisi pienten jääpalojen ongelman tuomalla niitä paikallisesta baarista herra ties kuinka monta kylmälaukullista!
Sinkkivadit olivat täydellisiä ja juomiin sai ihan oikeita jääpaloja!

Tytöt toivat tullessaan myös kaatonokkia, mittoja yms. välineistöä.
Ja kyllä siellä tiskillä taisi ajoittain kuhinaa ollakin, itse kävin hakemassa ihan yhden siiderin ja puolimukia boolia.

Baarin rekvisiitta on meiltä kotoa, yksi booliastioista oli lainassa.
Kertakaikkiaan onnistunut oli tuo meidän hääbaari, tokihan ilmainen viina aina saa kehuja. ;D

Baariin liittyvät jutut:
Viinaralli toistpuolt Suomenlahtee.
Mitä oli ja kuinka paljon ja paljonko jäi?

M♥J: Herkkubuffet

Karkkibuffet on varmaan monen trendimorsiamen mielestä niin so last season, mutta onneksi en ole sellainen. Minun mielestäni se on mahtavin idea ikinä ja sen lyö laudalta ainoastaan jäätelobuffetti, joka olisi ollut melko hankala järjestää, varsinkaan niin lämpimänä päivänä.

Karkkibuffa oli yksi hauskin suunnittelukohde häissä ja käytin sen funtsimiseen todella paljon aikaa.
Loppujen lopuksi siitä tuli melko yksinkertainen, mutta silti tyylikäs.
Mukana oli lainattujen perunalaatikoiden, lasipurnukoiden ja alpakkalusikoiden muodossa vähän maalaishenkeä ja nimikyltissä ripaus rokkia. Täydellistä.

Karkkien hankinnasta olen tarinoinut täällä ja voin kertoa menekistä sen verran, että karkkia kyllä jäi. Jotain lajeja enemmän, toisia vähemmän. Kaikki lakritsapatukat katosivat parempiin suihin, mutta esim. nallekarkkeja jäi pussi ja ufoja meillä on muutama vieläkin! Liitulakuja jäi varmaan 5kg, joku kun osti ahneuksissaan 7kg laatikon... Paljon niitä karkkeja syötiinkin, mutta oli tuo meidän määrä ehkä hivenen liioiteltu. :) Mutta parempi näin päin, taas kerran.

Kaikki laatikot menivät, mutta mukeja jäi jäljelle. Baarin tytöt olivat loppujen lopuksi laittaneet jokaiseen laatuun oman ottimen, että sillä tavalla ostoskärryt jäivät vähän työttömiksi loppuillasta, mutta oli ne silti kivat!
Minun piti laittaa jokaiselle karkille nimet itsekeksityt nimet, kuten TNT, Dude looks like a lady yms. rockbiisejä, mutta ei sitten hääjärjestelyjen loppumetreillä riittänyt mielenkiinto moiselle ja parempi niin, turhaa työtä se varmasti olisi ollut.

Sulhasen toivomuksesta meillä oli myös buffassa suolaista, eli oikeastaan meillä oli herkkubuffet, ei niinkään karkki-. Hän osti myös popcornkoneen ja baarin tytöt tekivät tuoreita poppareita koko ajan.
Lisukkeena niihin oli hääaamuna haetut popcorn-mausteet, mutta niitä ei paljon kulunut.

Kasasin buffan edeltävänä iltana ja karkit laitettiin jo silloin paikalleen.
Popparit lisättiin vasta, kun buffa avattiin.
Koko komeuden peitimme äidin lainaamalla valoverholla, ettei kukaan syö karkkeja ennen aikojaan.
Lapset ainakin tykkäsivät ja uskon, että muutama aikuinenkin. :)

Mitä piditte? Niin nähty vai häiden makein idea?
Tuleeko/oliko teille/ä karkkibuffa?

M♥J: Lisää potretteja!

Postuaksen iki-ihanat kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopio.

Meillä oli tosiaan missiona iltakuvaukset.
Koska olimme niin lähellä Äetsän voimalaitosta, sekä riippusiltaa, niin olihan sinne päästävä kuvauksiin. Ajatuksena oli ottaa kuvia auringonlaskussa, mutta niin loppukesästä aurinko laskee yllättävän nopeasti ja meille tuli aavistuksen kiire.
(Juttua kuvauspaikasta helmikuulta 2015 täällä.)

Loikkasimme kuitenkin Mikan autoon ja kaasuttelimme ensin voimalaitokselle.
Aku oli myös videokameransa kanssa mukana ja yllättyi mäkäräisten määrästä. Jumaliste, mutta ne puri ja lujaa! :D

Tämä kuva on hauska. Meikkaaja suositteli myös sulhasen puuteroimista ja kyllähän sitä nopean pikku ehostuksen miehelleen tekee. Taisi olla Aku joka sanoi, että on oikea monitoimimorsian, tekee hääkakut ja puuteroi sulhasen. xD

 

Nämä olivat vähän rennommat kuvaukset, kuin Mutilahden ja saimme itse päättää miten olemme, joskin Mika kyllä ohjasi ja heitteli ideoita.

Kuvasimme myös voimalaitoksen rautasillalla. Tämä on yksi suosikkikuvistani. ♥

Voimalaitoksella olisi ollut myös portaikko, mutta se oli jo armotta varjossa, joten hylkäsimme ajatuksen ja kaasuttelimme muutaman sadan metrin päähän riippusillalle. Ehdimme juuri sopivasti viimeisiin auringonsäteisiin.

Rakastin niitä testikuvauspäivän kuvia juuri riippusillalta ja näistä virallisista tuli ihania.
Tämä ensimmäinen oli myös toisessa paikallislehdessä hääiloa-palstalla.

Auringon kadottua palasimme juhlapaikalle.

Siellä oli täysi meininki päällä ja mekin menimme irvistelemään photoboothiin ja seurustelemaan vieraiden kanssa. Eli sulhanen meni heittämään tikkaa ja morsian juomaan jekkua sukulaisten asuntoautoon. :D

M♥J: Nothing Else Matters.

Siinä, kun ihmiset hörppivät kahveitaan, kävi kummitätini laulamassa meille.
Myöhemmin sain kuulla, että isäni oli pyytänyt siskoaan laulamaan ja hyvinhän se täti laulaa, kiitos! :) Hän kävi esiintymässä myös myöhemmin illalla.

Meillä oli vähän kiire iltakuvauksiin, ne kun piti suorittaa ennen auringonlaskua, joten otimme ennen kuin tanssit alkoivat, meidän häävalssin.
No ei meillä nyt mitään valssia ollut! Hah! Ihan häätanssi oli. Jani ei vieläkään osaa valssia ja minä en voi kyseistä tanssilajia sietää, sen ollessa niin puuduttavan hidas. Vaikka ei siis olisi hidas valssi.
Joka tapauksessa ei mitään perinteistä meille.

Meillä ei myöskään ollut vanhempien valssia/tanssia.
Koska a) pelottelin Jania niin paljon sillä, että joutuisi tanssimaan äitini kanssa
b) isäni on sellainen parkettien partaveitsi, että en halunnut tanssia isän kanssa (sotken AINA isän varpaat). Paitsi oltaishan me voitu ottaa joku rock&swing-tanssi, joita sitten taas vanhempani eivät oikein handlaa...
c) Janin äidille olisi tanssiminen ollut varmaan mahdotonta, niin olisi tarvinnut ottaa joku tuuraaja.

DJ soitti meidän häätanssin, ennen kuin päästi bändin pojat lauteille.

Ihan vinkkinä, älkää ottako biisiä, jossa on melkein minutin alkupimputus ja joka kestää yli neljä minuttia. Varsinkaan, jos kukaan muu ei liity biisin loppuvaiheessa mukaan. TODELLA tuskaista pyöriä siinä kaikkien pällisteltävänä kauan.

Mikä se meidän biisi sitten oli?

 "Nothing Else Matters"

So close no matter how far
Couldn't be much more from the heart
Forever trusting who we are
And nothing else matters

Never opened myself this way
Life is ours, we live it our way
All these words I don't just say
And nothing else matters

Trust I seek and I find in you
Every day for us something new
Open mind for a different view
And nothing else matters

Never cared for what they do
Never cared for what they know
But I know

So close no matter how far
Couldn't be much more from the heart
Forever trusting who we are
And nothing else matters

Never cared for what they do
Never cared for what they know
But I know

I never opened myself this way
Life is ours, we live it our way
All these words I don't just say
And nothing else matters

Trust I seek and I find in you
Every day for us something new
Open mind for a different view
And nothing else matters

Never cared for what they say
Never cared for games they play
Never cared for what they do
Never cared for what they know
And I know

So close no matter how far
Couldn't be much more from the heart
Forever trusting who we are
No nothing else matters 

Vanha kunnon Metallica.

Tiedän, että tämä on ollut todella monen parin häätanssi, mutta niin on Akselin ja Elinan häävalssikin.

Tämä tulee aika usein Radio Rock:lta ja vaikka tällä ei ennen ollut meidän elämässä mitään merkitystä, niin nyt sillä on ja joka kerta, kun kuulen sen, tulee tuo hetki mieleen. :) 

Kun biisi päättyi, me ryntäsimme Akun ja Mikan kanssa iltakuvauksiin ja vieraat jäivät tanssimaan.

Esittelen meidän bändin myöhemmin ja photobooth aukesi myös ensitanssin jälkeen.

Ai niin, karkkibuffakin pitäisi esitellä... Otetaan se loppuillan aktiviteetteihin, koska niitäkin on vielä tulossa. :)

ps. Arvatkaa mikä soi taustalla, kun kirjoitin tätä..? ;)

Kuvat © Mika Peltomaa Photography, elä kopio!

M♥J: Kakun leikkaaminen

Ihan kaikkia perinteitä ei meidän häissäkään romukoppaan heitetty ja meillä oli ihan perinteinen kakun leikkaaminen.

Tai no.

Innokkaasti ihmiset sitä tulivat katsomaan ja kuvaamaan. (Olisi muuten kiva nähdä niitä kuvia, toim. huom.!)

Moni taisi vähän pettyä, kun ei meillä polkaistukaan.
Sori. (Ettekö te muka muuten tiedä, kuka meillä määrää kaapin paikan?)

Janin ilme oli kyllä hetken sellainen, että pyörtää sen mitä sovittiin ja polkaisee, mutta ei sittenkään.
Me lyötiin vaan yläfemmat ja nimellinen tasa-arvo säilyy meidän perheessä. ;D

Koska meillä oli niin hienot kakkulautaset, niin otettiin omat palat kakkua.
Sitten oli tämä kakun syöttäminen toiselle, mikä on mielestäni outo perinne, mutta koska Mika ja Aku tulivat molemmat siihen kameroiden kanssa, niin mikäs siinä sitten.
Eikä mennyt edes rinnuksille, hyvä me!

Seuraavaksi päästäänkin sitten tanssimaan häävalssia.

Kotona taas!

Heippa vaan kaikki!

Talven selkä on taitettu ja kevät on täällä! Saa varmaan mennä kohta vaihtamaan talvirenkaat pois auton alta ja voi että, rakastan kevättä!

Me ollaan viime yönä kotiudutta häämatkalta!
Kaikki meni ihan älyttömän hyvin, meikä tyttö lensi ekaa kertaa elämässään ja löydettiin koneeseen molemmissa päissä ja englantikin taittui yllättävän hyvin. Aivan käsittämättömän hieno matka ja monta kokemusta rikkaampia tässä taas ollaan.
Ajattelin kirjoittaa teille häämatkasta päivä päivältä, kunhan nyt ensin saisin käsiteltyä nuo häät...
Ne ovat vähän jääneet, pahoittelen!

Yritän nyt skarpata ja saada teille tarinaa eetteriin, kohta on kesä ja kaikkia ihania häitä taas, voi että.
Tulisikohan meillekin tänä kesänä hääkutsu...? Anybody? Kaasozilla? Janin sukulaisissakin olisi yksi pari, joka voisi pikkuhiljaa mennä naimisiin, minä haluan juhlia!
Opiskelurintamalla vaan pitää vähän kiirettä, ennen kesälomaa on paljon kursseja suoritettavana ja tikkakorttia, näyttöjä yms... Yhden näytön jo annoinkin, se meni hyvin. :)

Ai niin, mulla oli myös vaimotukka vol. 2! Väri on nyt jo haalistunut, mutta tykkäsin kyllä.
Saas nähdä mitä seuraavaksi keksitään. ;)

Palailen kakun leikkaamisella, ihanaa pääsiäisen jatkoa kaikille!

M♥J: Kahvipöydän herkut

Varmaan koko häiden suosikkihetki on käsillä.
En tiedä miksi odotin kahvittelua niin paljon, ehkä sen kakkurumban takia.
Ehkä siksi, että tykkään ihan järjettömästi syödä kakkuja ja karkkibuffa + baari aukesivat myös kahvin yhteydessä.

Mitä meidän hääkahvipöytään sitten loppujen lopuksi päätyi tarjolle?
Kauniiden kuppikakkukuvien, kivikovien macaronsien ja törkeän hintaisten hääkakkujen jälkeen, meidän kahvin kastamiset olivat seuraavanlaiset.

Bebe-leivoksia. Ihania. ♥ Voisin syödä näitä loppuelämäni.
Onneksi keksin kysyä tädiltä ja pitopalvelusta eräs nainen teki näitä ja vielä edullisesti.
Värit mätsää ihan täydellisesti smurffeihin ja mikä parasta; näitä jäi yli! Mulla on niitä laatikollinen vielä pakkasessa! Nam!

Pikkuleipiä. Rakas kummitätini teki näitä meille. ♥
Näissä oli omenamarmeladia välissä, ihania suussa sulavia. Nam. Mulla on näitäkin vielä pakkasessa.

Sitten oli ne hääkakut. Meille tuli sitten loppujen lopuksi pienimuotoinen kakkubuffet.
Virallisesti meidän hääkakkumme oli lakukakku.
Meidän omamme oli sydämen muotoinen ja siinä oli sellainen pieni erotus, että meidän kakussa oli täytteessä lisäksi turkinpippurirouhetta, mutta en laittanut sitä vieraille, ettei mene liian tuhdiksi.
Kakkua kehuttiin todella paljon ja se kyllä sopi teemaan erinomaisen hyvin. Siinä oli kyllä jotain rock´n rollia, jos jossain! Kakku oli ilman koristeita, musta kiille oli itsessään jo niin täydellinen. :)

Toinen ehdokas oli valkosuklaa-mustikka kakku, joka siis on Kaasozillan tekemä ja hänen itsensä soveltamalla ohjeella. Se oli hyvää. Ei liian makeaa ja mustikat sopivat tähän erinomaisesti + koristeet tuli samalla. Kiitos A, en voi koskaan kylliksi kiittää! Kätevänä emäntänä, kun Kaasozilla kävi itse keräämässä mustikatkin takapihaltaan olevasta metsästä tyyliin perjantaina. Ihan käsittämätön nainen.

Sitten oli vielä Nakukakku, jonka ohje löytyy siis Belle Époque-hääblogista.
Koska meillä oli yksi vieras, joka oli sekä laktoositon, että gluteeniton-ruokavaliolla, tein tästä kakusta sellaisen. Toki pitopalvelukin oli tehnyt leivoksia kyseiselle henkilölle, mutta minusta on näin erikoisruokavalioisena ihan perseestä, jos minua ei ole huomioitu. Ja olis se nyt ihan hanurista, jos ei kakkua saisi. En ole ikinä leiponut mitään gluteenitonta, mutta ei se ollut edes vaikeaa!
Nykyään kaupoissa on jo vaikka ja mitä jauhoseoksia gluteenittomana, että rohkeasti vain kokeilemaan.
Nakukakku koristeltiin Kaasozillan aamupäivällä hakemilla mansikoilla, muuta se ei sitten tarvinnutkaan, koska tuo pinta oli oikeasti niin kiva.

Linkit kakkujen ohjeisiin ja hiusten halkomista niiden osalta löydät täältä. :)
Kakkuja meni vaihtelevasti. Nakuja oli neljä, niistä jäi yksi, jota oli vähän aloitettu.
Mustikkakakkuja jäi kaksi kokonaista (tehty viisi), joista toisen vein naiselle, joka antoi meidän pystyttää pihalleen opasteen. Hän asuu siis juhlapaikkaa vastapäätä. Toinen meni meille pakkaseen ja se syötiin Venetsialaisissa.
Lakuja jäi ainakin yksi kokonainen (tehty viisi), se oli vielä kiinni kakkuvuokassa, joten palautin vuokan kakun kanssa. :) Taisi lakuja jäädä toinenkin vajaa, se syötiin pois rääppäjäisissä.
Sitten jäi meidän hääkakku, sen pakastin kahdessa osassa. Toinen puolikas syötiin puolivuotishääpäivänä ja toinen syödään sitten 15 elokuuta 2016.

Kahvin kanssa oli tarjolla myös likööriä ja konjakkia.
Ne roudattiin Tallinnasta. Muistaakseni kaksi pulloa Larsen VSOP konjakkia ja kolme pulloa vai olisko ollut neljän pakki, Vana Tallinn kermalikööriä. Konjakit meni illan aikana kaikki ja kermalikööriä oli vajaa pullo sunnuntaina.

Semmoiset eväät. Vaikka hääkakkujen itse tekeminen oli aivan älytön idea ja ihan pienen stressin kerkesin niistä repiä, niin kyllä se kannatti! Lopputulos oli oman näköinen ja makuinen ja kyllä siinä varmaan joku penni rahaakin säästettiin. Lisäksi moni vieras kävi sanomassa, että oli hyviä kakkuja ja nostavat hattua meidän urkalle, niin se kyllä lämmitti mieltä.
Että voin suositella! Saa ainakin mitä haluaa. :)

Lisäksi aivan erityinen kiitos isälle, joka toi metsästä koivupöllejä pahimpaan nila-aikaan, että saatiin hääkakuille aluset!

Seuraavaksi leikataan sitten sitä hääkakkua.

Postauksen kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopio!

M♥J: Puheet

Kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopio.

Polttariporukan jälkeen meidät sitten yllätettiin ja bestman ja toinen kaasoista piti meille puheet.
Meillä ei pitänyt aluksi olla ketään puheen pitäjää, mutta bestman oli sitten miettinyt, että jotain pitäisi varmaan sanoa.

Puheet eivät olleet pitkiä, mutta sitäkin ihananpia.
Bestman kiteytti hyvin hänen ja Janin menneisyyden lapsuudesta lähtien ja Kaasozilla muisteli meidän lyhyttä, mutta sitäkin hauskempaa yhteistä taivalta.

Kiitos puheista, ne lämmittivät todella paljon mieltä. Varsinkin, kun niitä ei pitänyt olla ja minä en halunnut sulhaselleni sellaista kirjoittaa, koska en olisi sitä pystynyt lukemaan.

Kyllä meillä vain on ihania ystäviä. ♥

M♥J: Janin polttareiden muistelot

Kun sulhanen oli palautettu ja morsian taas vaihtanut hääpukuun, oli vuorossa Janin polttariporukan muistelot polttareista.

Sulhoni polttareita ei blogissa sen paremmin läpi käyty, koska en olisi ikimaailmassa saanut isäntää kirjoittamaan niistä riviäkään, joten käydään ne läpi nopeasti tässä.

Janin polttarivarusteet. Kuvat © Tommi O.

Janin polttarit olivat muutama viikko omieni jälkeen. Bestman on myös Janin pomo ja kuinkas ollakaan, heillä oli eräänä lauantaina "töitä".
Muistan kun minulta tivattiin kotona viikolla, että tiedänkö koska hänen polttarinsa ovat, kun häntä nyt vähän epäilyttää se lauantain työkeikka... Minä olin pakannut miehelle kassin valmiiksi ja toimittanut sen eteenpäin ja silmä kirkkaana siinä valehtelin etten tiedä... :)

No työkeikka vaihtui yllättäen polttareiksi ja miestä vietiin Turkuun.
Siellä he kävivät ajelemassa mm. mäkiautoilla ja kiipeilemässä.
Jani kiipeää mihin vain ja olivat menneet läpi jonkun mustan radan siellä kiipeilypuistossa.
Mäkiautoillessa ja kiipeilyssä Janilla oli autossa/kypärässä kiinni gopro-kamera, joten häissä katseltiin sitten niistä videonpätkiä.
Minua ei sitten olisi saanut kirveelläkään mihinkään kiipeilemään! Ottaa vatsanpohjasta jo nuo kuvatkin. Mutta onneksi mies tykkää kaikesta tuollaisesta, onnistuneet polttarit siis. :)

Katselimme myös videota, kun mies laulaa minulle.
Janihan osaa todella paljon iskelmiä ulkoa ja osaa ihan laulaakin karaokea, mutta jostain syystä nimikkokappalettani Monika, Monika, Monika-tangoa hän ei ollut ikinä edes kuullut!
Sehän sitten päätyi videolle ja mikä huikeinta, karaokelaitteet hajoavat kesken laulun!
Olivat kuulemma hajoittaneet kyseisessä paikassa kahdet karaokelaitteet.... ne vain sanoivat yhteistyösopimuksen irti. Vanhoja laitteita, vai epävireisiä laulajia...? :D

© Mika Peltomaa Photography

Mies kyllä yritti protestoida videon näyttämistä, mutta olipahan yleisöllä ainakin hauskaa! :)

© Mika Peltomaa Photography

Tekisi vähän mieleni julkaista se video, mutta rakastan miestäni niin paljon, että hekottelen sille vain yksikseni täällä kotona.

Minun polttareitani ei sen paremmin käyty läpi vieraiden kanssa, vaan he saivat tutustua niihin kuvakansion välityksellä. Toisaalta parempi niin, meillä kun ei (onneksi) ollut mitään videomateriaalia kyseisistä tsempaloista...
(Jos joku ei ole lukenut, niin minun polttarini osat 1 ja 2.)

Yleensä häissä on tosi tylsää kuunnella jonkun polttariporukan jorinoita, mutta tämä oli tosi kiva, kun oli tosiaan niitä videoita elävöittämässä.
Kiitos pojat, että piditti Janille mukavan oloiset polttarit!

Arvonta suoritettu!

Ystävänpäivän arvonta on nyt suoritettu.

Perinteisesti arvonnan suoritti Bamse, joka tällä kertaa ei vaikuttanut kovinkaan kiinnostuneelta tehtävästään... Se vain haaveili herkkukaapin suuntaan, mutta sain sen noukkimaan yhden lapun, jonka se hylkäsi melkein samantien lattialle, koska mies tuli herkkukaapin suunnasta! (Vaikka mies ei koskaan edes anna koirille mitään herkkuja...)

Onnetar suosi tällä kertaa Saanaa, onnittelut! Sinuun onkin varmasti oltu jo yhteydessä spostilla.

Kiitos kaikille osallistujille omastakin puolestani, nämä arvonnat on aina niin mukavia.
Huomenna yritän palata taas hääpostauksen kera. :)