10 tapaa hankkia rahaa häihin.

Hyvää lauantai-iltaa kaikille!

Pieni blogihiljaisuus taas, johtuen elämästä. Olen vain leiponut koko viikon, sähköpostitkin on ihan retuperällä. Onneksi kivoja ideoita postauksiin on pää täynnä, että hiljaista täällä ei pitäisi olla. :)

Koska ainakin täällä budjetti-asiat pyörii kovasti päässä, niin päätin jakaa kaikille vähän vinkkejä miten häihin voi hankkia rahaa. Sitä kun ei koskaan ole liikaa.

1. Siivoa nurkat ja myy kamat kirpparilla.
Kaikki sukulaisilta saadut susirumat kipot ja posliinieläimet voi raahata hyvällä omalla tunnolla kirpparille, rahathan menevät samaisten sukulaisten syöttämiseen ja juottamiseen!

2. Myyjäiset.
Askartelun, leipomisen ja kutomisen ihmelapset voivat värkätä kaikkea kivaa ja ei kun myyjäisiin myymään! Varsinkin näin joulun alla niitä on joka nurkalla, sekaan vaan!

3. Voita lotossa.
Kuinka todennäköistä on voittaa esim. Eurojackpotista joku kevyet 50 miltsiä?
Todella pieni, mutta jos et pelaa, et varmasti voita!

4. Aja pimeää taksia.
Tätä ei tosin voi kovin pienillä paikkakunnilla tehdä montakaan viikonloppua, mutta näin pikkujouluaikaan kuskattavia riittää ja sana halvasta kyydistä leviää puskaradiolla nopeasti. Myös virkavallan korviin. Vaihda siis autoa välillä.

5. Voita BB tai joku muu turhajulkkis-kisa.
Voittorahoilla voit sitten järjestää hulppeat häät. Tai kohdan kuusi.
(Paras on Rakas, sinusta on tullut pullukka-ohjelma, häädietti tulee kaupan päälle!)

6. Myy hääsi yksinoikeudella keltaiselle lehdistölle.
BB-voiton jälkeen Seiska maksaa varmasti hääsi. Hanki vielä varmuuden vuoksi Teuvo Loman bestmaniksi, niin menestys ja lööpit on taattu!

7. Nettipokeri.
Sieltä kai käärii sellaiset kasat massia, että oksat pois.
Itse en osaa pelata ollenkaan, mutta aina voi harjoitella. Sitä paitsi tuurilla ne isotkin laivat seilaa...

8. Hakkerointi.
Ei joku Donald Trump edes huomaa, jos hänen tililtään puuttuu pari milliä.

9. Kerjääminen. 
Eihän se ole edes laitonta. Kunhan et rupea agressiiviseksi. Buddhakin kerjäsi.

10. Hanki kolmas työpaikka.
Vuorokaudessa on kumminkin 24 tuntia.

En ota vastuuta vinkkien toimivuudesta, mutta jos onnistut jollain vinkillä tahkomaan hääsäästöpossuun lisää rahaa, niin kerro ihmeessä!

Pitäkäähän kivaa! :)

Kuvat Pixabay.

Hillitöntä edistymistä!

Hei, mie oon edistynyt!
Kuvathan eivät millään tavalla liity tähän postaukseen, sain taas heppakenkä-inspiksen...

Varasin kuulkaa meille hääbändin! Humppaa tulossa siis. Seuraavaksi käyn DJ:n kimppuun. En siis sanan varsinaisessa merkityksessä, tarkoitus ei ole pahoinpidellä ketään, mutta lyön senkin lukkoon, että saan mielenrauhan.

Pitopalvelu on vielä mietintämyssyssä, eräs firma, johon nakkasin sähköpostia, ei ole vieläkään vastannut, taitaa pitää kiirutta.

theweddingcommunityblog.com

Sitten räknäsin viina-asioita.
Mietin kahvin aveceja, päätin toisen boolin ja laskeskelin mietojen määriä.
Isäni on muuten huikea. Hän ei juo olutta eikä oikein mitään muutakaan, juhlissa on aina kuskina.
Päivänä eräänä yllätti minut kysymällä: "Mistäs me sitten niitä viinoja sinne teidän häihin haetaan?"
"Virosta..." - hämmentynyt tytär
"Kuinkas paljon sitä tarvitsee sitten oikein tuoda? Tarviiko lähteä lavetilla?"
(Lavetti on siis kuorma-auto, jolla kuljetetaan metsäkonetta ja siihen päälle menisi muuten AIKA MONTA lavallista.)

Muuten, jatkossa kun puhun viinamääristä ja lavoista, niin lava on lava! Sellainen puinen, joskus muovinen, yleensä eurolavan kokoinen eli 80x120cm. Lava ei ole se laatikko, johon mahtuu 24 tölkkiä. Pikkuisen olen täällä raapinut joskus päätäni, kun olen lukenut mitä viinamääriä jonkun häissä on ollut ja siellä on lukenut että "kaljaa oli 3 lavaa ja kolme tölkkiä jäi..." WTF, mitä juoppoja noi oikein on? 
Tulen siis puhumaan laatikoista ja jos haemme kaksi lavaa viinaa, niin se on sitten kaksi lavaa, ei laatikkoa.

Hiuskorusta olen lähettänyt toiveeni Ninalle ja kuvat puvustani, sekä kampauksesta, jollainen päähäni mahdollisesti väkerretään. Eli hiusasiat mallissa. :)

Kutsuja on ruvettu pohtimaan, laitoin kuvan ja kutsun tekstin Jennille, innolla odotan mitä versioita sieltä tulee!

täältä

Äskettäin lähetin mailia naiselle, jonka toivoisin tekevän meidän hääkakun.

Sain luvan varata videokuvaajan häihin! Iik! Huisia! Odotan nyt vielä vastausta, teen sitten asian tiimoilta oman postauksen, kun homma on lyöty lukkoon.

Olen muuten NIIN tyytyväinen meidän valokuvaaja-valintaan. Se mies osaa asiansa.
Laitoin Mikalle s-postia, kun tajusin, ettei miesparka tiedä, että missä juhlat on ja mihin aikaan meidän vihitään. Johtuen tietysti siitä, että kuvaaja varattiin ensin. :)
Heittelin myös ideoita potrettikuvien paikoista ja pikkuisen intoilin jo TTD-kuvauksia.
Mitä sainkaan vastauksesi, karttalinkin, jossa oli kaikki varteen otettavat kuvauspaikat lähimaastosta, osoitteineen päivineen... Olen vaikuttunut.
Jos oikein saisi itsestä irti, niin voisi ottaa koiran ja sulhon mukaan ja mennä kiertämään nuo paikat ja ottaa vähän kuvia itselle. Rambo on aina hyvä kuvakohde, jos mies ei suostu. ;)

pinterest

Niin ja huomenna mennään sitä vihkisormusta pähkäilemään. :)

Ensi viikolla en varmaan saa sitten mitään aikaan, kun nyt on näin paljon asioita hoidettu. ;)

Mahtavaa viikonloppua kaikille!

Kun kaaso hääpainajaisen näki...

Itse en ole vielä nähnyt yhtään hääpainajaista tai ainakaan en muista nähneeni, mutta onneksi minulla on niin ihana kaaso, että hän stressaa minunkin puolestani. ;D

Tämä on niin hulvaton uni, että koitan nyt parhaani mukaan kertoa sen teillekkin.

musiciansare.com

Oli siis meidän kesäinen hääpäivä. Hääpaikka oli ollut joku ihan kummallinen murju ja ruokapöydät oli järjestetty niin, että kaikki pöydät oli yhdistetty yhdeksi pitkäksi pöydäksi ja me istuimme Janin kanssa siellä keskellä muiden vieraiden kanssa. Kaaso, joka unen näki, oli laitettu yksinään istumaan johonkin nurkkaan. Lisäksi paikalla oli kaksi bestmania ja toinen kaaso, joista kaasoni ei tuntenut ketään. (Olin varmaan ottanut ne Varamiespalvelusta...)

Sitten alkoi ruokailu. Ruoka oli niinkin maukasta, kuin katkarapu- tai sipulikeittoa!
Eihän näissä nyt varmaan mitään vikaa ole, mutta hääruokana ehkä vähän outoja...
Keitto oli tarjoiltu pöytiin ja siitä ei tullut mitään, osa vieraista sai väärää keittoa, osan keitto oli kylmää ja kaatoipa tarjoilija jonkun vieraan syliinkin sopat.

Bestmanit olivat yrittäneet jotain ohjelmaa väsätä, mutta se oli ollut ihan onnetonta ja kaasoni oli tähän mennessä repinyt hermonsa jo useaan kertaan. Kaiken kukkuraksi muuta avustajat eivät puhuneet hänelle, eikä hänellä ollut mitään tietoa esim. ohjelmasta tai aikatauluista.

Sitten minä olin kadonnut, kaasoni ei löytänyt minua mistään. Hän meni kysymään sulhaselta, että missäköhän minä olen. Sulhanen oli vain syönyt kylmää sipulikeittoa ja todennut, ettei tiedä.
Sitten kaaso oli nähnyt äitini jossain rappukäytävässä(?) ja kysynyt, että tiedänkö missä olen.
Äitipä tiesi: "Joo, Monika lähti nyt käymään Sekellä, kun nää juhlat alkoi kolme tuntia myöhässä(?!), niin se meni sinne nyt, että ehtii käymään siellä." 
Selvennyksenä nyt ulkopaikkakuntalaisille; Seke on tämän pikkukylän kuumin menomesta, eli kaupungin ainoa yökerho. Vähän pystyyn kuollut ja aina samat naamat, mutta yhteen aikaan minä käytännössä katsoen asuin sen tanssilattialla, ainakin lauantai-iltaisin. Nykyään käyn siellä joskus aina töissä. Eipä tulisi kyllä mieleeni lähteä sinne edes häiden jälkeen, saati sitten kesken!

No, kaaso oli vilkaissut ikkunasta ja ulkona oli talvi. (Pitkäksi venyi nekin bileet.)
Pihaan kurvasi musta Hummerin limusiini ja takapenkiltä peruutin ulos minä, pelkissä stringeissä!
Kaaso sitten ulos takin kanssa ja sättimään minua, että miksi olen alasti ja katosin omista häistäni.
Olin vain todennut, että halusin käydä Sekellä ja että tulet nyt auttamaan mulle mekon takaisin päälle.
Sitten olimme menneet läheisen kerrostalon kellariin pukemaan mekkoani ja sitten kaasoni heräsi.

Edwin Fotheringham / Brides

Totesin, että olin varmaan jättänyt mekon pois, etten sotke sitä. Ikävää sekin olisi olla joku paukku rinnuksilla koko ilta. ;) Tämä on kyllä paras uni ikinä! Kerroin tästä miehellekkin, mutta sitä ei naurattanut. Näki varmaan sielunsa silmin mut alasti siellä Sekellä...

Sain tänään todennäköisesti taas yhden jutun hoidettua. Kerron myöhemmin, kun asia varmistuu.
Ajattelin tehdä yläpalkkiin sivun, johon kokoan infopläjäyksen siitä, että mistä meidän häät tullaan tekemään eli kaikki palveluntarjoajat saavat nimensä sinne julki.

Lauantaina olisi tarkoitus suunnata Raumalle ja vierailla CaiSannissa!
Sormusasioissa tottakai. Odotan innolla!
Mukavaa viikkoa kaikille!

100: haastetta ja loppuunmyyntiä pukkaa

Tämä on blogini sadas postaus!

Sen kunniaksi ajattelin vihdoinkin pistää kiertämään haasteen, jonka Purppusade-blogin Maria minulle kesäkuun lopussa heitti.

kuva: Pixabay

Hyvä kiertämään-haaste tavoitti silloin minut ja nyt on minun vuoroni laskea blogini kommentoijat.
Jätin tämän tarkoituksella myöhemmälle, koska silloin blogillani ei ollut kovin paljon lukijoita, eikä kommenttejakaan kamalan usein tullut.

Samalla kävin läpi vanhat postukset ja niiden kommentit ja voi että miten kaikki kommentit lämmittävät sydäntä! Kiitos joka ikiselle, joka on juttujani lukenut ja kommentoinut!
Olette tärkeitä. :)

Kahlattuani läpi kaikki postaukset, sain esille nimet, joiden takaa oli useimmiten kommentoitu.
Tasapelejä oli, mutta koska tiedän osan kärkikahinoissa olleiden osallistuneen jo haasteeseen, niin siirrän pallon sellaisille, jotka eivät ole vielä haasteeseen osallistuneet.

Eli seuraavat blogimorsiamet, haaste on heitetty:

VintagePunkRock-blogin Honeybun Lecter

Lupaan olla sun-blogin Johanna

sekä

Tahdon.-blogin Matilda

Olkaahan silmä tarkkana sähköpostinne kanssa, siellä nököttää postia! :)

Sitten asia, joka saattaa kiinnostaa useita morsiamia.
Ninka.fi hää- ja juhlakaupassa alkaa ensi viikolla loppuunmyynti!
Koskee lähes kaikkia tuoteryhmiä, mutta EI Trilogiaa, tilaustöitä, uniikkikoruja eikä palveluja.
Joten heti maanantaina Ninkan sivuille tutkimaan poistuvia tuotteita, parhaat viedään varmasti päältä! 

Ensi viikolla tapahtuu kaikkea mahtavaa! (Tai sitten ei.)
Ihan täällä sormet syyhyää, voi olla, että saan muutaman asian taas järjestykseen. :)
Lisäksi voisin kertoa teille hääpainajaisesta..
Ensi viikkoon siis.

Ehkä tämä tästä... (sisältää avautumista)

Isän lahja tuli sitten eilen.
Tilasin hänelle kalvosinnapit Englannista.
Niissä on teksti: "Today bride, tomorrow wife, always your little girl. 15.8.15"
Mustana tietty, sopiva meidän teemaan. :)

Isä myös lupasi saattaa minut alttarille. Eli yksi tehtävä suoritettu.

Muutenkin olen saanut hääasioita taas pikkuisen liikahtamaan johonkin suuntaan.
Bändin kanssa meinasi tulla paniikki. Meillä oli alustava varaus, mutta koska tuntuu, ettei kukaan muu saa tehtyä asioiden suhteen mitään päätöksiä, kuin minä, niin lopullinen varaus venyi ja venyi.
Niin siinä sitten kävi, että se tilaisuus meni sivu suun, vain koska saan aina vastaukseksi "en tiedä".

Nyt minulla on toinen bändi melkein varattu, niin arvatkaa olenko taaskaan saanut vastausta?
No en! "Millaista musiikkia ne soittaa?" Kysyi mies.
No helvetti, HUMPPAA! Onko sillä nyt jotain väliä, mies ei kumminkaan siellä tanssi, niin se on ihan sama.

Olen tähän mennessä varannut kirkon, hyväksynyt kutsutarjouksen, varannut valokuvaajan ja melkein hoitanut musiikit, koska aina, kun kysyn jotain häihin liittyvää niin saan jotain ympäripyöreitä vastauksia. "Pitäisikö kysyä jostain muualtakin tarjousta?" Pohti mies, käskin kysyä. Kysyikö? EI. Minä tein päätöksen ja varauksen ja ilmoitin vain, että otin sen. Kusee hermo, oikeasti.

Pitopalvelu on ainoa, johon on ottanut osaa ja kävi pyytämässä yhdestä puljusta tarjouksen.
Tosiaan, pitopalveluja olemme nyt kilpailuttaneet, siinä 30-40€ per nuppi on täällä hinnat.
Ajattelin kyllä, että kasvatamme esim. perunat itse, en tiedä onko siinä valtavaa säästöä, mutta tuntee ainakin tehneensä jotain häiden eteen. :)

Ehkä vielä tämän vuoden puolella saan hoidettua kaikki isot jutut kuntoon, eli pitopalvelun yms tärkeät varattua. Ensi vuonna onkin sitten aikaa suunnitella koristeita.

Muutamia hääjuttuja, lähinnä rekvisiittaa olen ostellut ja mies sai isänpäivälahjaksi potenttiaalisen lasipurkin karkkibuffaan. Kirppispöytä on jauhanut kolmatta kuukautta rahaa hääkassaan ja varasin juuri pöydän joulumyyjäisistä, eli hääkassa saa sieltäkin täytettä!

Muutamia tosi kivoja juttuja on myös tulossa, tuskin maltan odottaa, että pääsen niistä kirjoittelemaan.

Miten muilla etenee? Repeekö hermo? Jahkaako mies?

STD - Mission Completed

Kuten eilen jo mainitsin, on kauden ekat häämessut korkattu.
Olikin todella mukava reissu! Seura oli mahtavinta ikinä, kiitos tytöt!

Matka alkoi jo 7.35 lauantai-aamuna, kun hyppäsimme OnniBussiin. Jalkatilaa on vähän hintsusti, mutta muuten oli kiva bussi ja edullinen, 10€ suuntaansa per nassu, suosittelen!
Tosin, jos olisin varannut liput aikaisemmin, olisimme päässeet halvemmalla, mutta sitä en tiennyt, joten pari euroa tuli takkiin.

Pienen harhailun jälkeen päädyimme Kaapelitehtaalle, bussi jätti meidät Ruoholahteen.
Ensi töiksemme menimme yläkertaan katselemaan pukuja ja kirppispöytiä, joita oli harmittavan vähän. Pöydillä oleva tavara ei oikein ollut minun juttuni, värit eivät oikein täsmänneet. Jollain oli söpöt lepakkotuikkukipot, mutta ne olisivat sopineet kyllä paremmin Halloweeniin, kuin häihin.

Tämä ei ollut käytetty, vaan Valkoisen Kreivittären puku. Ihana, come to mama! Ai mut mullahan on jo puku...

Menimme etsimään asusteita ja kaasojen mekkoja Jotain Käytettyä-osastolle ja siellä sitten vähän venahti... Kaasoni bongasi muutaman puvun ja pienen yllytyksen jälkeen meni sovittamaan. Kumpikaan puvuista ei sitten sykähdyttänyt, mutta myyjä vihjaisi puvusta, joka saattaisi sopia ja kaasoni suostui sitä kokeilemaan. Se oli kuulkaa täydellinen, selkä oli upea ja kolttu sopi kyllä kantajalleen, kuin nenä päähän! Arvatkaa lähtikö puku mukaan? KYLLÄ!
Mutta se on minun kakkospukuni sitten, jos kaasoni avokki kysyy. Koska he eivät ole edes kihloissa vielä, vaikka ovat olleet vuosia yhdessä. Mies oli kyllä sanonut, että jos löytää puvun, niin voi sellaisen ostaa... Ihan selvä vihje!

Myös veljeni kihlattu, eli tuleva kälyni innostui sovittamaan pukuja ja löysi omansa.
Puku on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella kaunis. Jännä miten erillaiset puvut sopivat tietylle ihmiselle ja toiselle ei voisi kuvitellakkaan. Minä en näkisi itseäni kummankaan puvussa, vaikka heille ne sopivat täydellisesti. Ihanaa, että kaikki ovat erillaisia. :)
Hetken aikaa minä siis suhasin kahden sovituskopin väliä ja esitin mielipiteitä.
Oli hienoa todistaa teidän molempien tärkeää hetkeä. :)

Upeita kakkuja by The Art Cakes

Kiertelimme vähän alhaalla, maistelimme kakkua ja toinen kaasoista poroa ja sitten päätimme lähteä syömään. Pyörähdimme Martinassa syömässä ja takaisin messuille. Kello oli siinä vaiheessa kahden ajat ja pahin ryysis oli kyllä poistunut, osastoilla oli jopa tilaa.

Yläkerrassa oli alkanut huutokauppa ja menimme sinne kärkkymään.
Rahat menivät Naisten Pankin hyväksi ja vaikka en ollut koko huutokauppaa oikeastaan edes huomannut, niin tulipa sitten jotain ostettua. En tosin huutanut sitä, vaan ostin jälkikäteen, upean Ninkan korusetin, jossa korvikset ja kaulakoru, mustana tietty.
Kaasoni, joka osti puvun, huusi itselleen upeat Rainbow Clubin korkkarit huikeilla timanteilla!
40€ värjättävistä kengistä, ei paha.
Myynnissä olisi ollut myös todella hieno iltapuku, satasen lähdöllä! Vähän jäi harmittamaan, etten tajunnut kokeilla sitä, olisihan siitä saanut itselleen juhlamekon moniin juhliin, uniikin ja halvalla!
Harmittavan vähän ihmiset huusivat mitään, rahat menivät kuitenkin hyvään tarkoitukseen.

Huusin tämän setin, en vain saa siitä keinovalossa kunnon kuvaa kotona. Kuva lainattu Ninkan sivuilta.

Kiertelimme messuilla vielä jonkun aikaa, osallistuimme arvontoihin, ostin The Art Cakesin osastolta vaahtokarkkeja, nam! Varsinkin omena-kardemumma on suosikkini. Mieskin tykkäsi, ties vaikka häihin näitä tilaisimme. Kävimme myös kuuntelemassa juhlat.fi sekä Video-Timon höpötykset esiintymislavalla. 

NamNam!

Poikkesin myös Ninkan osastolla tervehtimässä Ninaa. 
Kerroin, että huusin sen toisen korusetin, enkä ehtinyt edes rasiaa kaivamaan esiin, kun Nina jo totesi "sen mustan". Sanoi, että hänellä on meedion kykyjä, kun kysyin, että mistäs sen tiesi? Huudettavanahan oli siis kaksi samanlaista settiä, musta ja kirkas. Olenko jotenkin ennalta arvattava?

Tuota kirjarasiaa olen salaa haaveillut. Enkä edes tiedä mihin laittaisin sen...

Trilogian puku, tuo Rihanna-jakku on aivan upea! Ja mikä parasta, sitä saa myös mustana. :)

Messut vetelivät viimeisiään ja niin mekin. Menimme läheiseen cittariin iltapäiväjäätelölle (mikä dietti?) ja sitten venailemaan bussia. Kotona kahdeksan aikaan, eli koko päivä meni, mutta kivaa oli!

Yhtään bloggaajaa en nähnyt, se jäi vähän harmittamaan, mutta toivottavasti teillä muillakin oli onnistuneet messut. :)

Onnea Isä!

Häämessukausi on nyt korkattu ja miten se tapahtuikaan, selviää seuraavassa postauksessa. ;)
Nyt on vähän kiirettä isän kakun kanssa ja pitäisi lähteä miehen perheen kanssa syömään, mutta sen verran ajattelin pistäytyä, että julkaisen kuvat isälle tekemästäni kortista.

Tilasin isälle myös lahjan Etsyn kautta, mutta harmikseni se ei kerinnyt tähän tärkeään päivään. :(
Oma vika, olisin voinut muistaa vähän aikaisemmin ja ottaa huomioon pitkän toimituksen ulkomailta. Mutta kuvia lahjasta laitan, kun ne joskus saapuvat, lahja kumminkin liittyy meidän häihin.

 

Teetin vanhasta kuvasta toisen kuvan ja liimasin sen mustalle kartonkikortille. En halunnut kirjoittaa kuvaan, eikä meillä ole sellaista hienoa konetta, joka tekee mustalle tarralle kohokirjaimia, joten tein köyhän naisen version. :) Runon keksin eräs päivä, kun ripustin pyykkiä, parantelin sitä tosin vähän viime metreillä.


Mutta nyt velvollisuus kutsuu, ihanaa sunnuntaita kaikille!

Why so serious?

 Näkikö kukaan mihin viime viikko oikein hävisi?
Se vaan hurahti ohi.

Enkä ole saanut muuten mitään aikaiseksi häiden suhteen. 
Viime viikolla sentään pohdein pitopalveluja, mutta en vielä laittanut yhtään tarjouspyyntöä menemään, koska en löytänyt yhdenkään firman sähköpostia... Täytyy varmaan kaivaa puhelin kauniiseen käteen.

Löysin itselleni täydellisen häälookin! (Pellekammoiset, älkää katsoko!)

No ei sentään, nämä on otettu viime yönä, ennen kuin pesin Halloween-maskin naamastani.

Oli muuten jynssäämistä, tuo valkoinen väri ei tahtonut oikein lähteä.
Mutta sininen hiusväri pysyy päässäni vielä seuraavat 15 pesua, harmi, ettei se ottanut paremmin kiinni. Eli häämessuilla minut ainakin tunnistaa. :)

Törmäsin toiseen kaasooni yön pikkutunteina.
"Mitä sä oot tehnyt?! Sun piti olla kaunis morsian, eikä tollanen kamala pelle?!"

Ensi viikolla pitäisi oikeasti ryhdistäytyä ja ruveta tekemään häiden eteen jotain.
Lauantaina tosiaan suunnataan Save The Date-messuille!
Jihaa!

Mitä minä odotan sieltä messuilta?

* Kaikista eniten odotan tapaavani teitä siellä ruudun toisella puolen!
Kanssabloggaajia! Eli, jos näette sinihiuksisen, puolikaljun, todennäköisesti huonosti pukeutuneen maalaistollon pyörimässä, niin tulkaa juttelemaan. Itse kummikin vain mietin, että "olikohan tuo se ja se" enkä sitten kumminkaan uskalla napata hihasta kiinni...

* Yhteisreissua kaasojeni ja tulevan kälyni kanssa.
Ihanaa päästä tyttöjen kanssa vähän isolle kirkolle!

* Hääkirppistä. Taidan ottaa kaikille isot kassit mukaan, että saadaa kannettua kaikki ostokset pois sieltä.

* Videokuvaajien tapaamista ja heidän mahdollisia messutarjouksia. 
Minä NIIN haluaisin sen videokuvaajan ja jos halvalla saa, niin kyllä sitten varataan. :)

* Jotain käytettyä. Vaikka minulla on jo puku, niin voihan sieltä löytää jotain muutakin kivaa. Vaikka sen hartia-asian, jos en sitten laita nahkatakkia...

Toivottavasti on kiva ilma, me kyllä ajateltiin tulla bussilla, ihan vain ruumiiden ja peltikolareiden, sekä parkkisakkojen välttämiseksi...

Oletko sinä tulossa messuille? Vai joko kiskot Kaapelitehtaan ovenkahvaa?