M♥J: Puheet

Kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopio.

Polttariporukan jälkeen meidät sitten yllätettiin ja bestman ja toinen kaasoista piti meille puheet.
Meillä ei pitänyt aluksi olla ketään puheen pitäjää, mutta bestman oli sitten miettinyt, että jotain pitäisi varmaan sanoa.

Puheet eivät olleet pitkiä, mutta sitäkin ihananpia.
Bestman kiteytti hyvin hänen ja Janin menneisyyden lapsuudesta lähtien ja Kaasozilla muisteli meidän lyhyttä, mutta sitäkin hauskempaa yhteistä taivalta.

Kiitos puheista, ne lämmittivät todella paljon mieltä. Varsinkin, kun niitä ei pitänyt olla ja minä en halunnut sulhaselleni sellaista kirjoittaa, koska en olisi sitä pystynyt lukemaan.

Kyllä meillä vain on ihania ystäviä. ♥

M♥J: Janin polttareiden muistelot

Kun sulhanen oli palautettu ja morsian taas vaihtanut hääpukuun, oli vuorossa Janin polttariporukan muistelot polttareista.

Sulhoni polttareita ei blogissa sen paremmin läpi käyty, koska en olisi ikimaailmassa saanut isäntää kirjoittamaan niistä riviäkään, joten käydään ne läpi nopeasti tässä.

Janin polttarivarusteet. Kuvat © Tommi O.

Janin polttarit olivat muutama viikko omieni jälkeen. Bestman on myös Janin pomo ja kuinkas ollakaan, heillä oli eräänä lauantaina "töitä".
Muistan kun minulta tivattiin kotona viikolla, että tiedänkö koska hänen polttarinsa ovat, kun häntä nyt vähän epäilyttää se lauantain työkeikka... Minä olin pakannut miehelle kassin valmiiksi ja toimittanut sen eteenpäin ja silmä kirkkaana siinä valehtelin etten tiedä... :)

No työkeikka vaihtui yllättäen polttareiksi ja miestä vietiin Turkuun.
Siellä he kävivät ajelemassa mm. mäkiautoilla ja kiipeilemässä.
Jani kiipeää mihin vain ja olivat menneet läpi jonkun mustan radan siellä kiipeilypuistossa.
Mäkiautoillessa ja kiipeilyssä Janilla oli autossa/kypärässä kiinni gopro-kamera, joten häissä katseltiin sitten niistä videonpätkiä.
Minua ei sitten olisi saanut kirveelläkään mihinkään kiipeilemään! Ottaa vatsanpohjasta jo nuo kuvatkin. Mutta onneksi mies tykkää kaikesta tuollaisesta, onnistuneet polttarit siis. :)

Katselimme myös videota, kun mies laulaa minulle.
Janihan osaa todella paljon iskelmiä ulkoa ja osaa ihan laulaakin karaokea, mutta jostain syystä nimikkokappalettani Monika, Monika, Monika-tangoa hän ei ollut ikinä edes kuullut!
Sehän sitten päätyi videolle ja mikä huikeinta, karaokelaitteet hajoavat kesken laulun!
Olivat kuulemma hajoittaneet kyseisessä paikassa kahdet karaokelaitteet.... ne vain sanoivat yhteistyösopimuksen irti. Vanhoja laitteita, vai epävireisiä laulajia...? :D

© Mika Peltomaa Photography

Mies kyllä yritti protestoida videon näyttämistä, mutta olipahan yleisöllä ainakin hauskaa! :)

© Mika Peltomaa Photography

Tekisi vähän mieleni julkaista se video, mutta rakastan miestäni niin paljon, että hekottelen sille vain yksikseni täällä kotona.

Minun polttareitani ei sen paremmin käyty läpi vieraiden kanssa, vaan he saivat tutustua niihin kuvakansion välityksellä. Toisaalta parempi niin, meillä kun ei (onneksi) ollut mitään videomateriaalia kyseisistä tsempaloista...
(Jos joku ei ole lukenut, niin minun polttarini osat 1 ja 2.)

Yleensä häissä on tosi tylsää kuunnella jonkun polttariporukan jorinoita, mutta tämä oli tosi kiva, kun oli tosiaan niitä videoita elävöittämässä.
Kiitos pojat, että piditti Janille mukavan oloiset polttarit!

Arvonta suoritettu!

Ystävänpäivän arvonta on nyt suoritettu.

Perinteisesti arvonnan suoritti Bamse, joka tällä kertaa ei vaikuttanut kovinkaan kiinnostuneelta tehtävästään... Se vain haaveili herkkukaapin suuntaan, mutta sain sen noukkimaan yhden lapun, jonka se hylkäsi melkein samantien lattialle, koska mies tuli herkkukaapin suunnasta! (Vaikka mies ei koskaan edes anna koirille mitään herkkuja...)

Onnetar suosi tällä kertaa Saanaa, onnittelut! Sinuun onkin varmasti oltu jo yhteydessä spostilla.

Kiitos kaikille osallistujille omastakin puolestani, nämä arvonnat on aina niin mukavia.
Huomenna yritän palata taas hääpostauksen kera. :)

Puoli vuotta.

© Mika Peltomaa Photography

Puoli vuotta sitten minusta tuli maailman ihanimman, komeimman, kilteimmän ja seksikkäimmän miehen vaimo.

Ei ole ollut aina helppoa ennen häitä, eikä häiden jälkeenkään, mutta en siltikään vaihtaisi yhtään hetkeä pois tämän miehen rinnalta.

Kiitos rakkaani, että tulit elämääni. Kiitos, että avasit silmäni, kun olin vuosia vain kulkenut ohitsesi tajuamatta mikä aarre oletkaan. Kiitos, kun jaksat kaikki oikkuni ja tempperamenttini kuohahdukset.
Kiitos, kun tuet minua unelmieni tavoittelussa ja nostat pystyyn, kun hetkeksi tipahdan maanpinnalle.
Kiitos, että annat minun olla sellainen kuin olen ja rakastat minua ja kaikkia virheitäni.

Tänään me syödään vähän hääkakkua ja juodaan meidän häissä ollutta kuohuvaa, sitä kun on vielä pari pulloa jäljellä. Toinen pala hääkakkua on vielä pakkasessa odottamassa paperihääpäivää. :)

Sitä odotellessa. ♥

ps. Arvonnan tulokset illalla. Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Ystävänpäivä!

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille lukijoille!

Me juhlistamme sitä menemällä minun kummieni luokse syömään, kahvittelemaan ja lörpöttelemään. :)

Keskiyöhön asti on aikaa osallistua ystävänpäivä-arvontaan ja huomenna sitten julkaistaan voittajat.
Muistakaa sama arvonta myös Miehensä Vaimo-blogissa.

Pusuja! Olkaa kiltisti!

M♥J: RYÖSTÖ!

Kun Pepico päättyi, ryntäsivät kaksi tanssijaa viemään minun mieheni!

Roikuin tietysti toisessa kädessä, mutta kovin laimeasti mies kyllä vastaan pyristeli...
Röyhkeä kaksikko vei mieheni sivuovesta ja yksi tuli patistamaan minut lavalle.
Siellä minulle annettiin runo, johon sain tutustua ja sitten menin vaihtamaan vaatteita.

Kaaso tuli kiskomaan hääpukua pois ja sujahdin mustaan toppiin ja bata de colaan. Jalkaan vaihdoin flamencokengät ja sitten takaisin lavalle. (Tällä välillä kaksi ryhmästä esitti oman tanssinsa, joka on alunperin tehty toisen naisen tyttärelle. Se tanssitaan Liber-tangoon.)

Sain improvisointitehtävän ja minun piti kuvailla lausuttu runo vartaloani käyttäen.
Se oli vaikeaa! Mutta hyvin siitä suoriuduin. Samalla loput ryhmästä ehti vaihtaa hameet ja ei muuta kuin esiintymään.

Tanssein sulhaseni takaisin saamiseksi batasevillanaksen yksin lavalla, kun muu ryhmä tanssi lavan edessä. Rakastan tuota tanssia ja hametta!
Sen voin kertoa, että kuuma tuli! Jestas sentään! DJ oli vielä laittanut valot päälle ja lämmittivät pienen lavan ihan mukavasti.

Tanssin jälkeen otin mikin lavalta ja kerroin siihen, mistä ryhmä on ja paljastin tanssineeni kolmisen vuotta. "Että ei ollut ihan eka kerta. Huh, mun on kuuma!"
Sitten minulta kysyttiin, että haluanko mieheni takaisin ja kyllähän minä halusin. :)

Suunniteltu juttuhan tämä oli. Alunperin en halunnut mitään ryöstöä, mutta sitten tämä ajatus virisi tanssiporukan kanssa. En halunnut, että Jani joutuisi tekemään mitään ja edelleen vastustan kaikkea hääparin/vieraiden nolaamista häissä, joten tämä oli hyvä vaihtoehto. Sain tehdä sitä mitä osaan ja saatiin pari ruksia hääbingoon - yllätysesiintyjä ja morsian vaihtaa kengät. ;)
Myöhemmin julkaistavalla häävideo-koosteella näkyy sitten pätkä flamencoakin. :)

Mitäs tykkäsitte? 
Jos haluat muuten flamencoa omiin juhliisi (lähialueella), niin ota yhteyttä, mielellämme (ja edullisesti) tullaan!  (Just tänään oltiin keikalla.)

ps. Vielä huomisen päivän ehtii osallistua arvontaan, klikklik!

M♥J: Flamencoa!

Kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopio.

Ruokailun ja kahvin välissä oli useamman tunnin tauko, mutta onneksi meillä oli siihen väliin vapaan oleskelun ohella vähän ohjelmaakin.

Minä olen tanssinut flamencoa nyt nelisen vuotta ja heti kun häitä alettiin suunnittelemaan, oli itsestään selvää, että haluan ainakin osan ryhmästä esiintymään häihimme.
Olen itsekin käynyt esiintymässä ja ihan kaikki ei täällä päin flamencoa harrasta / ole nähnyt, joten olihan se vähän erilainen ohjelmanumero.

Paikalle ei loppujen lopuksi päässyt, kuin neljä naista, mutta sitäkin parempi oli show!
Kiitos tuhannesti, että tulitte, se oli allekirjoittaneelle todella tärkeää!

Tansseja oli useampi ja onneksi yksi selosti aina väliin tanssista jotain, esimerkiksi taustoja tai mitä tarinaa se kertoo.

Ensin oli vuorossa viuhkasevillanas. Sevillanas on eräänlainen perustanssi, jonka tyyliin kaikki espanjalaiset osaavat. Se tanssitaan usein parin kanssa, mutta siitä on myös eri variaatioita, mm. viuhkan kanssa tanssittava. Esityksissä tanssimme usein yksin, parin kanssa se tuottaa joskus vähän hankaluuksia. :)

Itse en osaa viuhkan kanssa tanssia vielä kovin hyvin, mutta se on niin hienon näköistä, että toivoin sitä ihan ehdottomasti näytökseen.
Seuraavaksi kaksi naisista tanssi huivin kanssa, tämä on vähän sellainen traagisempi tarina, laulu ainakin on hyvin surumielinen.

Sitten oli Pepico. Se on tarina, jossa ensin haikaillaan miehen perään ja sitten lopuksi todetaan, että ole sitten ja pyyhitään kädet koko jutusta. Se on oikeasti tosi hauska tanssi.
Ohessa video, jossa on tämän tanssin musiikki.

Sitten oli jäljellä vielä muutama tanssi, mutta otetaan ne seuraavaan postukseen. :)

psst... Huomaa aikaisemmin päivällä julkaistu arvontapostaus!

Arvonta Ystävänpäivän kunniaksi!

Eilen kirjoittelin meidän hääbingosta ja sain myös Jenniltä mukavan kädenojennuksen liittyen graafiseen suunnitteluun ja kohta olevaan ystävänpäivään!

Kesähän on sitä kaikkein kiireisintä hääaikaa yhä edelleen, joten tulevan kesän parien täytyy kohta jo lähettää kutsunsa! Mutta mitä jos askartelukärpänen on talviunilla tai graafinen suunnittelu ei sittenkään sillä netin ilmaisohjelmalla ollutkaan IHAN niin helppoa?

Vai onko kiitoskortit lähettämättä tai Save The Day-kortit suunnitteilla?
Lapsen synttärit tulossa vai meneekö hyvä ystäväsi kenties naimisiin ja painii kutsuongelman kanssa?

Tämä arvonta voisi siis olla sopiva juuri sinulle!

Jenora Design on antanut arvottavaksi kaksi lahjakorttia graafiseen suunnitteluun käytettäväksi.
Arvonta-aika on N.Y.T eli 11-14.2.2016.

Arvonnan säännöt:
1. Kommentoi alle, kenelle tärkeälle ihmiselle haluaisit antaa graafisen suunnittelun lahjakortin ja miksi. Näin saat yhden arvan.
2. Kun olet toteuttanut kohdan 1, saat toisen arvan, kun tykkäät Jenora Designista Facebookissa ja kommentoit haluamallasi tavalla ylläolevaa kilpailukuvaa JD:n sivuilla.

Muista laittaa osallistumiseesi mukaan toimiva sähköpostiosoite ja anonyymit kommentoijat joku nimi, ettei mulla taas ole arvottavana anonyymi1-127... :D

Palkintona kilpailussa on 2x 50€ graafisen suunnittelun lahjakortti, joista toinen on sinulle itsellesi ja toinen kommentoimallesi ystävälle!
Lahjakortti on voimassa vuoden 2016 loppuun ja sen voi käyttää haluamansa tuotteen graafiseen suunnitteluun. Tuote voi olla hää- tai juhlakutsu, kirkko-ohjelma, hääbingo tai vaikkapa personoitu juliste/taulu.

Jännitys tiivistyy 15.2, jolloin voittaja(t) arvotaan ja heille ilmoitetaan satumaisesta tuuristaan henkilökohtaisesti, joten siksi on erittäin tärkeää muistaa laittaa sähköpostiosoite.

Että ei muuta kuin osallistumaan! Voin ihan oikeasti hyvinkin lämpimästä suositella Jenniä, niin kovasti upeita ovat kaikki hänen luomuksensa! :)

Onnea kaikille arvontaan!

peeäs. Nythän on tuplamahdollisuus voittaa, eli siis periaatteessa nelinkertainen, kun osallistut samaan arvontaan myös Niinan Miehensä Vaimo-blogissa! Riprap siis sinne! :)

Arvonta on suoritettu yhteistyössä Jenora Designin kanssa ja sisältää tuotesijoittelua.
Saattaa myös sisältää pieniä määriä pähkinää.

M♥J: Hääbingo

© Mika Peltomaa Photography

Meidän häissä oli tosiaan se tylsä ja niin out oleva hääbingo.
Häissämme vain harva oli tosin koskaan kyseistä aktiviteettia pelannut, joten ei se nyt niin kulunut idea ole, mitä trendipellet antaa ymmärtää.

Bingot paketoitiin to-pe yönä hääviikolla.
Ne kierrettiin rullalle ja suljettiin pyöreällä tarralla, joihin olin kirjoittanut pätkän rocklyriikkaa.
En tiedä tunnistiko kukaan omaa biisiään, mutta nämä olivat ne meidän mietelauseet, joita usein näkee hääkarkkien yhteydessä.
Olipa jossain pöydässä vähän taiteiltu ja liimattu tarrat vesipulloon. Ihan kiva. :)
Rullan kiinni pysymisen varmisti juuttinaru, joka oli kiedottu ympärille useampaan kertaan. Lisäksi kynä saatiin näin niputettua mukaan. Ihan kiva paketti mielestäni. :)
Bingon kääntöpuolella oli meidän nimet ja päivämäärä ja se jäi kivasti rullauksessa näkyviin.

Meidän bingot suunnitteli, niin kuin kutsutkin, iki-ihana Jenni.
Laitoin hänelle joitakin meihin liittyviä bingoruutuja ja loput oli sitten ihan niitä perinteisiä.
En halunnut mitään "morsmaikun puvulle kaatui pullo viiniä"-tyyliä suttaavia tai rikkovia ruutuja ja loppujen lopuksi ruutujen keksiminen oli yllättävän vaikeaa!
Pikkuveljeni meni joskus lupaamaan, että hän twistaa häissämme. Ja koska isosisko valitettavasti muistaa aina kaiken, niin lupaus päätyi sitten bingon yhdeksi ruuduksi!

Tykkään tosi paljon bingon ulkonäöstä. Hirsiseinä on tuttu kutsuistamme ja vapaaruudun pääkallo blogista. Lisäksi saatiin mukaan maalaisuutta ja hevoset noilla hevosenkengillä.
Painatimme bingot taas Vammaspainossa, kiitos myös sinne!

Meillä oli säännöt bingon alalaidassa. Pelasimme vaakaan tai pystyyn ja perinteisesti ensin yhtä riviä, sitten kahta .... ja lopuksi koko ruudukkoa. Tämä aiheutti sekaannusta, koska rivejä oli sitten joka suuntaan.... olisi siis kannattanut pelata esimerkiksi vain vaakaan.

Mutta ihan huikeaa yritystä oli havaittavissa!
Meidän pöytää lähellä olevan pöydän päästä huudeltiin koko ajan, että voisimme suudella. Tehtiin kerran jopa hämy ja oltiin suutelevinamme... mutta ei sittenkään!

Kummitätini tuli hakemaan Jania karkkibuffettiin kanssaan, kun se aukesi, eräs vieras sitoi kravatin päähänsä ja ihmiset kävivät katsomassa sormustani ja kyttäsivät mitkä kengät mulla on jalassa.
Eräs lapsivieras kävi pyytämässä Jania ottamaan takin pois ja Jani sitten riisui sen ja tyttö sai palkinnon.

Ihan mahtavaa heittäytymistä vierailta! Palkintoja saatiin jaettua ja ilmassa oli muutaman oikeaa bingoa pelaavan välillä selvästi vähän huijaamista ja manipulointia. :D
Ja pikkuveljeni twistasi yhden jalan heilautuksen verran.
Omasta mielestäni bingo oli kiva lisä, toivottavasti pääsen itsekin sitä johonkin häihin pelaamaan!

M♥J: Vieraskirja

Kylläpä on ollut kiirutta! Työ ja koulu haittaa selkeästi harrastuksia!
Unohdin jopa blogin syntymäpäivän. Paha minä. Blogi kumminkin täytti kaksi vuotta 26.1.
Toisaalta olisi mukavaa jatkaa kolmaskin vuosi, mutta totuushan on se, ettei tätä enää paljon jäljellä ole, niin mukavaa kuin tämä on ollutkin. :)

Mutta hei, olenpahan sentään saanut hääpuvun vietyä pesuun! Wautsi!
Lisäksi uusin passini häämatkaa varten ja pikkuhiljaa jännitys reissuun lähdöstä alkaa nousta. Eihän siihen ole enää kuin vähän yli kuukausi! Iik!

Kuvat © Mika Peltomaa Photography, ethän kopioi.

Mutta meidän piti sitä vieraskirjaa vilkaista.
Vieraskirjan tekeminen on käyty läpi täällä.
Juhlissa olin tosi yllättynyt, että todella moni muisti tuoda lapun mukanaan ja niihin oli selkeästi panostettu! Idea etukäteen lähetetystä värssylapusta ei siis todellakaan ollut huono. Kaikki saivat kotona rauhassa katsoa vaikka netistä jonkun värssyn, itse tiedän miten tuskaista on yrittää muistaa joku värssy juhlassa, kun sun eteen lyödään vieraskirja.

Ikkuna oli myös tosi kiva, kun se on täynnä lappuja. Valitettavasti laput purettiin pois sunnuntaina, olisin halunnut sen toisaalta seinälle tuollaisenaan. Mutta onhan mulla tämä kuva, voin ripustaa ne uudestaan, niin kuin ne oli. :) Tosin en vielä tiedä, ehkä keräämme laput kirjaan valokuvan kera ja tuo ikkuna päätyy muistitauluksi. En vain ole löytänyt sopivaa kirjaa vielä.

Samalla pöydällä vieraskirjan kanssa oli myös lisää lappuja ja kyniä, siltä varalta, että joku olisi unohtanut omansa kotiin. Kyllä siellä näytti ihmiset niitä kirjoittelevan vielä juhlassakin, mutta voi olla, että oli tullut vielä mieleen jotakin. :)
Lisäksi löytyi varalle bingokyniä, kun ne Ikeasta lainatut saattoi olla osa vähän sellaisia, että niistä meni terä poikki tms...

Sellainen vieraskirja meillä, seuraavaksi voidaakin sitten pelata vähän hääbingoa.