maanantai 8. syyskuuta 2014

Ei ole aina ruusuilla tanssimista ei...

Voin kuulkaa kertoa teille, että hääsuunnittelu ei ole aina mitään herkkua.
Vaikka hääblogeissa onkin yleensä vain ne siistit jutut: puvun löytyminen, ihanat raitapillit ja juuri se täydellinen juhlapaikka, niin kyllä ainakin täällä on harmaitakin hetkiä.


Esimerkiksi kun askartelet ja tuotoksesi menee päin persettä.
Tai kun hiusten kasvatus ahdistaa.
Tuntuu, että budjettia ei saa ikinä säästettyä.
Häihin pitäisi kutsua ihmisiä joita ei sinne oikeasti halua.
Sulhanen ei tajua jotain pakkosaada-juttua ollenkaan ja asettuu poikkiteloin.

Olen aina ollut kova tyttö säästämään. Pienenä haaveilin, että minulla olisi joskus oma pankkiholvi, jossa voisin Roope Ankan tavoin uida rahoissani. Niin ei ihan käynyt, mutta säästäminen on edelleen mielestäni hyve ja todellakin kerään koiran kanssa lenkillä ollessani kaikki pullot ojista. ;)
Teen kahta työtä ja laitan viikonlopputöiden rahat kaikki häätilille. Sinne menivät myös lomarahat ja tulevat menemään veronpalautukset (joo sori lähisuku, ei joululahjoja tänä vuonna).
Mieheni on toista maata. Joskus tuntuu, ettei sulhaseni tajua ollenkaan, että:
1. Häät maksavat helvetisti.
2. Pätäkkää on oltava silloin, kun lasku tulee postiluukusta, eikä vasta sitten ruveta miettimään, että milläs tämän pitopalvelulaskun maksaisi?
3. Rahaa täytyisi joka kuukausi laittaa sivuun.


 Saan joka kuukausi muistuttaa säästämisestä. Ottaa kuulkaa aivoon.
Mies tekee pitkiä työpäiviä ja tienaa enemmän kuin minä. Minä maksan asuntolainani pienestä palkastani ja säästän kaikki minkä voin. Olisi mielestäni varsin kohtuullista, että mies säästäisi häihin suuremman summan kuin minä.

Sitten sain eilen kuningasidean. Haluan videokuvaajan häihin. Paljon kehuttu VideoTimo on valitettavasti meidän päivänämme varattu, mutta kai sitä muitakin kuvaajia maailmaan mahtuu? (Vinkkejä otetaan vastaan...) Kerroin sitten ideasta sulhaselle. Mies katsoi minua kuin olisin ilmoittanut valloittavani maailman tai jotain muuta yhtä hullua.
"Eikös meille tule jo valokuvaaja?" - oli vastaus.
Kerroin jotain löytämiäni hintoja. Ei kuulemma. Ihan hullua. Ilmoitin, että MINÄ HALUAN ja sillä selvä.

Tänään Bride From Hell lähetti jo yhden tarjouspyynnön ja minähän varaan meille videokuvaajan, jos sopuhintaisen löydän. Jos minä kerran tässä joudun maksumieheksi, niin aivan varmasti häissä on videokuvaaja. Piste.

Viikonloppuna nousi myös taas yksi ongelma vieraslistan suhteen.
Asia on vähän.. arkaluontoinen ja hirveästi en viitsisi sitä tässä blogissa puida.
Sanotaanko, että miehen puolelta pitäisi kutsua henkilö, joka minun puolestani on tervetullut, MUTTA, henkilö ei voi tulla yksin ja hänen "lähiomaisensa" ei ole tervetullut meidän häihimme.
Tilanne on vaikea, koska tiedän miehen joutuvan hankalaan tilanteeseen, jos henkilöä ei kutsuta.
Toisaalta, myös minun listallani on henkilö, jonka mielelläni kutsuisin, jos tietäisin varmaksi, että hän ei järjestä mitään DraamaQueen-kohtausta häissämme. Se kun on yleensä enemmän sääntö, kuin poikkeus. Äh, kyllä on vaikeaa.

Mutta, yksi ilouutinenkin tähän kaikkeen ankeuteen; äitini ilmoitti eilen, että kyllä he isän kanssa osallistuvat häiden kustannuksiin. Kun morsiamen vanhemmat häät ovat perinteisesti maksaneet. Sanoin, että olen jo aika vanha, että en edellytä sitä heiltä. Mutta kun menen ensimmäistä kertaa naimisiin, niin tottakai he osallistuvat. (Mutta jos joskus menen toisen kerran, niin sitten eivät enää ota osaa.) Muistan joskus kysyneeni isältä, että onko hänellä tarpeeksi rahaa säästössä, koska mun häät on aika kalliit... XD
Minulla on kyllä maailman parhaat vanhemmat!

(Pakotan silti sulhasen säästämään.)

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille. :)

8 kommenttia:

  1. Mä fiilaan askrteluahdistusta! Askartelut on kamalinta mitä tiedän ja aion vältellä niitä aivan loppuun asti!
    Mutta tuo säästäminen... meillä tää menee ihan erilailla. Mä oon aina ollut maailman huonoin säästämään. En osaa elää säästeliäästi, enkä näin ollen saa ikinä mitään säästöön. Oon ihan älytön impulssiostaja, enkä osaa sisäistää ajatusta siitä, että pienistä puroista syntyy iso joki. Mies on taas ihan toista maata. Ei pihi, mutta elää säästeliäästi luonnostaan. Vähän kadehdittava taito kyllä!

    Hei ja toi videokuvaaja! Meille tulee sellanen kun Aku Korhonen! Muutamia tyypin videoita oonkin jo nähnyt ja tykännyt kovasti! Ajattelin blogiin kirjoittaa aiheesta piakkoin vähän enemmänkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Askarteluahdistus on iskiessään hirveä, mutta onneksi olen jossain sentään onnistunutkin.
      Täytyypä tsekata tuo Korhonen, kiitos vinkistä!

      Poista
  2. Tämä on sellainen aihe, josta pitäisi puhua useammin hääsuunnittelun yhteydessä. Häät ovat luultavasti yksi ensimmäisistä suurista investoinneista, jotka aiheuttavat pariskunnan keskuudessa paljon keskustelua ja välillä jopa kädenvääntöä, sillä hääkassa kerätään usein arkisista tuloista, eikä esimerkiksi lainan avulla. Myös pariskunnan käsitykset eri asioiden tarpeellisuudesta saattavat tosiaan vaihdella. Nämä jutut ovat tosiaan vaikeita, eikä niistä auta kuin puhua ja taas kerran puhua. :) Ja p.s., komppaan sua videokuvaaja-asiassa. Vihkimisestä ei välttämättä muista puoliakaan kaikelta jännitykseltä ja onhan se ihanaa voida katsella videota vielä vuosienkin päästä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Tiesin kyllä, että mieheni rahankäyttö on erillaista, kuin omani ja olenkin varautunut isolla kerällä rautalankaa. :)
      Toki on hienoa, että mies YRITTÄÄ joskus aina laittaa jäitä hattuuni ja toppuutella.. Olen sentään jo luopunut jääveistoksista. ;)
      Minäkin yritin miehelle selittää, että miten hieno muisto häävideosta jää. No, ei se haittaa, vaikka mies on poikkiteloin, etsin meille sen kuvaajan joka tapauksessa.

      Poista
  3. Ah, I feel you! Oman miehen mielestä on ihan älytöntä laittaa monta tonnia yhteen päivään, ja hän ei voi käsittää koko konseptia. Silti hän ei halua mennä maistraatissa naimisiin, koska haluaa tarjota minulle ne prinsessahääni. :D Että anteeks, jos ne prinsessahäät ei ole ilmaiset! Enkä mä edes halua mitään prinsessahäitä, kun pääsisi nyt hittovie edes naimisiin asti niin olisin onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se oikeasti ihan älytöntä! Laittaisin sillä rahalla paljon paikkoja kuntoon kotona tai ostaisin toisen koiran. Mutta ei, minäpä ruokin ja juotan sukulaisia! Minä olisin meillä ollut ihan valmis menemään maistraatissa, mutta mies haluaa kirkossa vihille. Eli isot juhlat sitten, koko rahalla kivaa! :)
      Miehet on joskus NIIN outoja.

      Poista
  4. Täälläkään mies ei oikeen tunnu tajuavan, kuinka paljon euroja häihin kuluu. Tosin se saattaa ehkä johtua siitäkin, ettei me olla vieläkään laadittu budjettia... I know! Ois jo korkea aika. Hei mutta tsemppiä säästämiseen, miehen taivutteluun videokuvaajamyönteisemmäksi ja vieraslistan fiksailuun! Asioilla on tapana järjestyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän niillä onneksi on.
      Meillä on karkea budjetti ja se hirvittää jo valmiiksi. Toivottavasti se on yläkanttiin. Ja reilusti.

      Poista

Sano nyt sinäkin jotain.